"Vaikka työ ja tekeminen olisi kiinnostavaa, tunnelma ratkaisee" : johtavassa asemassa olevien näkemyksiä työyhteisön tunnelmasta ja sen johtamisesta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella ja pohtia tunnelmaa työelämään liittyvänä käsitteenä ja ilmiönä sekä saada ymmärrys tunnelman ja sen vaikutusten tiedostamisesta, sekä erilaisista näkökulmista liittyen tunnelman johtamiseen. Tarkoituksena on lisätä johtavassa asemassa olevien ymmärrystä työyhteisön tunnelman ja sen johtamisen merkityksestä voimavaraistavuuden näkökulmasta. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa. Tietoperustan lähtökohtana sekä innoittajana on Marjo Rantasen (2016, 2018, 2022) työ työyhteisön tunnelman ja sen johtamisen parissa. Keskeisiä aiheeseen liittyviä käsitteitä ovat tunnelma ja johtaminen. Niihin liittyy monialaisesti aiheen kannalta olennaista tietoa, käsitteitä sekä teoreettisia näkökulmia. Työyhteisön tunnelmaan liittyvät ympäristötekijät, rakenteet sekä se, mitä tapahtuu ihmisten välillä. Tunnelman johtamiseen taas liittyvät muun muassa tunteet, ilmapiiri, motivaatio, tunnetaidot, ihmis- ja voimavarakeskeisyys, vuorovaikutustaidot, psykologinen turvallisuus ja empatia. Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen, aineistonkeruumenetelmänä on ollut teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu, analyysi toteutettiin teema-analyysiä soveltamalla. Tuloksista keskeisimpiä olivat tunnelman laaja ja ”kaikkeen” työyhteisössä vaikuttava ulottuvuus sekä toisaalta se, ettei tunnelma sanana tai ilmiönä vaikuttavuudestaan huolimatta kuulunut normaaliin johtamiseen liittyvään sanastoon tai esiintynyt strategioissa. Kuitenkin tunnelmaa pyrittiin johtamaan tietoisesti ja sen merkitys oli hyvin tiedostettu. Tunnelman tarttuvuus oli merkittävä tekijä, myös johtajan erityisen vastuullisessa roolissa, jolloin johtajan itsetuntemus ja tunnetaidot nousivat tärkeinä osaamisalueina esille. Rakenteelliset ja toimintatapoihin liittyvät asiat koettiin osaltaan työyhteisön tunnelmaa haastaviksi tekijöiksi. Työyhteisön tunnelman ja sen johtamisen aiheen merkityksellisyys sekä tarve ymmärtää ja tiedostaa sitä laajemmin nousi selkeästi esille, joten johtopäätösten yhteyteen on kehittämisehdotuksena laadittu osio työyhteisön tunnelman kannalta olennaisten asioiden tiedostamisen, huomioon ottamisen ja tunnelman johtamisen tueksi.The objective of this thesis was to examine and contemplate mood as a working life related concept and phenomenon, and to gain an understanding of awareness of mood, its meaning and effectivity, and the different views on managing it. The intention is to provide leaders deeper insight into the nature of mood and the importance of mood management from the perspective of empowerment. The thesis has no external commissioner. The informational starting point for this thesis is Marjo Rantanen’s (2016, 2018, 2022) work on mood and mood management within a work community. Mood and management are central concepts to this subject and bound to a multidisciplinary repository of essential knowledge, constructs and theoretical standpoints. Also relevant to the mood of a work community are environmental factors, structures and interpersonal relations. Moreover, mood management is associated with emotions, atmosphere, motivation, emotional skills, people and resource centricity, communication skills, psychological security, and empathy. This qualitative thesis consists of thematic, or semi-structured, interviews, and thematic analysis. The most fundamental discoveries were how far-reaching and all-encompassing the effect of mood is and how, despite this, the term was absent in the standard vocabularies and strategies of work communities and leaders. Yet, there was conscious effort towards managing mood, and its meaning was well recognised. The contagiousness of mood was a notable element, also in the particularly responsible role of the leader, where their self-knowledge and emotional skills were regarded as important areas of knowledge. Structural compounds pertaining to policies and culture were found to have a negative effect on mood. The significance of the subject of mood and mood management within a work community, and the need for more widespread understanding and awareness of it were emphasised. Therefore, there is a propositional portion on the important issues concerning work environment included in the conclusions section with the purpose of promoting acknowledgement and consideration of these issues, as well as aiding in managing mood